Little Things That Made me Smile Insanely

Joskus pienet asiat saavat hymyilemään.

Kestäköön tuo virnistys sitten pienen hetken tai koko päivän, on siitä hyvin kiitollinen.

Eilen ja tänään sattui olemaan kamerakin mukana joten voin jotkin hetket jaata with you dreadlings.

Perjantaina asunnolle kävellessä huomasin pääkirjaston suihkulähteen olevan päällä. Tämä kosketti miua koska pienempänä pidin sitä todella kauniina ja luulin kirjastotaloa linnaksi. Plus siitä on pitkä aika kun olen kyseisen lähteen nähnyt suihkimassa vettä.

Asunnon oven avatessani miua odotti ensimmäinen postini lattialla. H&M'n kuvasto ja postiennakko ilmoitus.

Mummyn ja deadyn kanssa saimme koottua huonekalut ja järjestettyä kirjat hyllyyn.

Hinkkasin myös ruoste täpläisen keittiön altaan puhtaaksi, ja tunsin saavuttaneeni jotain kun katselin veden virtaavan alas puhtoiseen viemäriin.
Sitten hain postiin saapuneen paketin. Tuntui ihanalta kävellä uuden kotini postitoimistoon.
Ja vielä ihanampaa oli kantaa paketti sieltä ulos. Postipaketit ovat kuin syntymäpäivä lahjoja, ne on ihana riipiä auki vaikka hyvin tietääkin mitä siellä odottaa.

Illalla asettauduin sängyn pohjalle ja nuuskin puhtaita lakanoita hymyillen.

Tänään heräsin uuteen päivään täynnä intoa, jääkaapissa kun miua odotti suklaa vanukas. Mmm!

Kävimme ostamassa sälää asuntooni, ja löysin kaupungilta itselleni nätin paitulin sekä ihanat puuvillaiset, löysät housut kesäksi. Eniten ilostuin löydettyäni lahjoja, ja nyt haluan viskoa pikku mustekalaa toisella niistä.

( ... Joskus harmittaa että pohdin ihmisten lahjoja ikuisuuden, enkä tyydy mihin tahansa.

Hanin lahja on vielä etsinnässä, ja Katan lahja seisoo kaapissa kun en uskalla lähettää (mitä jos se katoaa postis?) )

Illalla istuin takan edessä ja nuuskin postista saamaa takkiani. Se haisee metsälle, sammaleelle, varastolle ja miehelle, mutta mitä odotin? Siinähän luki "käytetty".

Ei Hyvää jollei Jotain Huonoakin:

RockGootin ikkunassa kyltti:

"LOPPUUNMYYNTI"

Itkeäkö pitteis ny?

I hope my Ghoul don't mind

Muuttaminen, ja erityisesti siivoaminen on väsyttävää puuhaa.

Tuntuu ettei mitään saa aikaan, vaikka hyörii kuinka saippuaisen vesisangon kanssa.

Miulla on uusi sänky. Ja sen tulette näkemään. Se onpi niin suuri että koko asunto on yhtä sänkyä. What can I say? Sleeping ist something I love.

Sitä paitti kun ostan siihen sänkyhyn nätin päälisen ja ompelen kasan jätti tyynyjä saa se toimia sohvana (kuinka himputin monelle?).

Talon vintti on vienyt sydämeni (eikä anna sitä takas). Sisko ilmoitti siellä käytyämme ettei enää uudelleen sinne kiipeä. Mie vuorostani suunnittelen kauhu elokuvaa tai yöpyväni siel.

Tilasin pitkäst aikaa jottaa netist, tosin se oli pakko koska oli niin pirun halpaa. Takki eurolla! Vaikka onki kurkkusalaatti I don't care it was so damn cheap! Plus mie luovutin: en löytäny mistään sellast hianoa WWI takkii jota etin. *itku* Mutta nyt iloitsen että kerraski osasin ostaa halvalla eikä postiin pamahda satojen tai edes kymmenien eurojen pakettia. Edistystä!

Koulussa helppo/mukava jakso menossa, tai niin mie ainaki viel väitän. Värioppi ja tilasommittelu kivoi. Vaikka tänään jälkimmäisen tunnilla sain huomata, hautautuneena vahamuseon kauhukabinetti kuviin, että damn: mie en pysty tylsään huoneeseen ikinä. Suunnitelmani ovat aina liian "lavastettuja".

PS.

Näin viime yönä kummaa unta lapsuuden kodistani ja pingviineistä. What the Heck?

Lady Running with Knives

Viime viikko ja sitä edeltävä sisälsivät hiusten kiskomista, mutta onneksi myös rakkaita sai nähdä.

Tulevaisuudessa häämöttää muutto.

Pitteis jo pian pakata kupit, kipot, veitset, irtojäsenet, vaatteet ja kengät jätesäkkeihin. Avain noutaa vuokravälityksestä. Ja valmistautua henkisesti siivoamaan uusi pesäkoloni. Onneksi se on kuitenki juuri rempattu niin ei varmaan kamalia yllätyksiä hypi kirkuen kaapeista. I hope.

Ja sitte Tarpeetonta Höpinää:

Jos olisin eläin haluaisin olla Paholaisrausku (Manta Birostis). Haluaisin opiskella Meribiologiaa vain jotta voisin tutkia niitä, ja sukeltaa niiden seuraan.

Jos olisin rikas rakentaisin kartanon, istuttaisin veripisaroita ja villiruusuja puutarhaan ja ostaisin etupihalle vuohia.

Jos matkustaisin löytäisin itseni keski-euroopasta kiertämästä museoita ja katakombeja.

Jos olen onnekas näen rakkaat ensi viikolla.

I saw yellow, not anymore

Hullut Päivät ohi. Thank Goatness. Vaikka en mene sanomaan etteikö olisi ollut kivaaki. Pitkäst aikaa sai piipautella tuotteit (lähinnä namui) ja väännellä huulia hymyyn. Laskin ett noin nelisen sataa sain neljäst päiväst, mikä on aikas hyvin.

Mutta nytpä laulan jälleen tätä ihanaa Jeeper's Creepers kappaletta.

I Stare At the Sun Feeling Happy Until My Eyes Hurt Too Much

Päivitys after some time.
Kiirusta on pitänyt... tai itse asiassa Ei. Tänne vain en ole eksynyt useaan, ja kun olen: on se jäänyt koulublogin päivittämiseen (pakollisii tehtävii, mutta omaa sekoiluaki hiukka). Mutta parannan tapani nyt kun kevät alkaa herättelee miut pois arkustani. Tänään käytin jopa kevät takkiani ensimmäistä kertaa. Tai pakkohan tuo oli kun eilen mummot painoi karvaiseen talvitakkiin pukeutuneen Pennin ohi kevät takeissaan ja koulussa hymähdeltiin kun olin kuin varustautunut lumimyrskyyn.

Asunnon etsiminenkin loppui viime viikolla. Muutan ensi kuun alussa keskustaan, aivan ihanaiseen Wanhaan kivi rakennukseen. Lieneeköhän Jugendia vai Klassismia? Hmmm.. who cares?! (itseasiassa miun pitteis). Mutta Kesällä sitten tuparit. Tai Halloweenina niin Katakin Suomessa.

Huomenna kaupungille. Ihanaa! (vaikka EN SAA ostaa pal mittee... that is NOT how Penni works!)

Viikonloppuna edessä hiusten repimistä kun yritän aksonometriaa ja yhdenpisteen perspektiiviä ilman naruviivoitinta. Saamarin lapsenympäristö kurssi! Mie inhoan lapsia: teen häkin semmosil olioil pia!

Näin kevään ensimmäisen leskenlehden (todistekuva ihan) viime maanantaina. Ja eilen koulust juna-asemal kävellessä Nokkospervosen. Pian saan taas loikkia heinäsirkkoja karkuun, ja jahdata yöpervosia sängystäni pois.

I am constanly blinded. I talk in my sleep and walk around the town.

Tiedättekö sen inhan tunteen joka seuraa koko päivän valvotun yön jälkeen? Silmät menevät kiinni tuon tuosta. Et huomaa ihmisiä ympärilläsi. Kaikki on hirmu sumuista. Äänet kuulee aina välillä kun jaksaa keskittyä. Millään ei tunnu olevan väliä. Liian rauhallinen olo. Aika menee ohi liiankin nopsaa.Tällaista miulla on joka päivä. Joka päivä olen hirmu sekava. Nukahtelen tuon tuosta. Julkisilla paikoilla kuin kotonakin. Tänään äiti huolestuneena avatessaan huoneeni oven ja löytäessään miut taas nukkumasta.
Miun aivoni sanovat koko ajan: Nuku.
Huomenna menen luontaiskauppaan ja ostan sitä kamalan makuista litkua josta saa rautaa. Joskus syömiini rautatabletteihin tarvitsisin reseptin mutta se edellyttää verikokeita joten forget it!

Toivottavasti kyse on vain anemiasta ja virkoan vielä takaisin ihmiseksi.

Be a good lil Zombie: Get up and Walk (drag your feet) only after decent decay

Tänään olin ja olen tosi väsynyt eilisestä tanssimisesta.
I know I can't really dance, but since I am a zombielicious with little going on inside my skull it does not matter.
Illalla, ennen lähtöä, oli kauhia sekoaminen siitä etten keksiny mitä tunkisin yläosaksi. Joten nyt olen päättänyt sijoittavani mekkoihin rahaa. Monenlaisiin semmosiin. Pitkiin, lyhyisiin, pitsisiin lateksisiin, ja pysyn kaukana hameista.
Ilta sujui ihanasti rakkaimman seurassa. Enkä mennyt kuin hiukkasen huppeliin. Smirnoff is a good match for me.
Tanssiessa tuli ihan hiki. Ja kipu välittyi varpaista vasta musiikin loputtua. AUTS!
Kotio päästyäni huikkasin (yritin olla kohtelias vähäisillä toimivilla aivosoluillani) taksikuskille: "Hyvää illanjatkoa!" Ja aamulla vasta tajusin ettei niin sanota puoli neljältä yöllä.
Nyt odotan silmät kiiluen uutta mahdollisuutta tämmöiseen ilta-ihanuuteen. Mikä on kummallista. Mutta hyvä musiikki, ja kauniit ihmiset bring out something nasty and vile in me.
TZDV Tämä video sopii tähän nyt. Vaikka Faderheadist en kyl erityisemmin välitä, mutta ihan ok.

"Be a good lil zombie: Get up and Walk (drag your feet) only after decent decay"... Miun pitteis kerätä nämä sekoilu sanasotkuni johoski.

This is nothing Ghoultastic or Bloody, just Ordinary

Tänään viimeinen vapaa.
Suren menetettyjä vapauden siipiä.
So new wings will grow tonight. With colourful feathers hopefully.
Huomenna kouluun. Taas pittee esittää pirun innostunutta sisustussuunnittelust, ku oikeest mietin Trick or Treat -elokuvaa hymyssä suin.
Trick or Treat... se o kyl yks parhaist elokuvist jonka olen nähnyt. Eikä ihmekään. Olenhan täys Halloween friikki. I loved it so very much.
Kuiskaa käheällä äänellä: "...trick or treat?"

Koko päivän ollut niska kipiänä.
Nyt kuuntelenTrueBloodin tunnaria. Ja odotan seuraavaa seasonia jo kiivaasti. No ainaki synteettine veri on jo back in production. Joten eiköhän myös TrueBlood vampyyreineen.
Äityli tekee illemmalla köyhiä ritareita.
Mie menen pia koirien kaa ulos. Ja sitten herkuttelen katsellen kauhistuksia telkusta.lkusta.

Bloody Goatness from my Closet

Hiihtoloma menny pia ohi, enkä MITÄÄN ole aikaan saanu. That's just typical.

Mutta olen ylpiä siitä että sain vaatteitani järjestettyy, moni laatikko tyhjeni jätesäkkiin. Ja kaappia siivotessa olis tarvittu crime-scene teippiä.Mitä? Eikö kaikkien vaatekaapeist löydy verisii irtojäsenii? I am shocked!

Kaapist pois vaatteit heittäessä Diiva varasti ittelleen myös T-paidan.

Jota Aapo kummasteli, mutta Diiva tiesi olevansa muodikas.

Ja mie löysin yli-ison verkkopaidan, jost pittee kehittää ny jottaa.

Zombie paita thanks! (now what on earth is that?)

Eilen Hanin kanssa kahvilla ja kävelemässä jalat verille.

Mutta ihanaa oli! I have missed laughing and smiling so much! (Thank you Hani)

Mukaan tarttui nestemäinen lateksi ja uus hologrammi taulu, joka on nimetty Hanin sukulaissieluksi.

Tässä tämän hetkiset hologrammit, joist melkeest jokane näyttää söpöö naamaa paitti tuo yks. (Kannattaa täst lähin varoo taului miun luon ettei säikährä jos joku niist kattoo pahana)

Mutta ilta alkaa hämärtää jo, joten mie ryömin nyt kattomaan Trick or Treat -elokuvaa. Kiäh!

Sugar Treats and Acid Lemonade

Ensimmäinen jakso sisustussuunnittelun parissa takana. *ripustaa räikeän jättikukan rinnuksilleen*

Univelka on nyt nukuttu pois. Thank Goatness! 19.30 - 9.45 otin lukua jakson päätteeksi. K.O!

Tänään olen täynnä energiaa. Ihana tunne kun ei nukuta!

Mitä tekisin? Mitä en ole tehnyt pitkään aikaan?

-Piirrän & syöpöttelen!

MissBehaving Ghoul Doll

Kiukutellut pari viimeistä päivää. Polkenut jalkaa ja sähähdellyt.

Väsymystä ja stressiä yliannostus.
Koko ajan kiirus. Koko ajan jotain tekemättä. All the frickin' time!

Tiistaina draamaa. Sekosin kesken dia esityksen, unhoitin suomen kielen enkä enää osannut puhua paremmin kuin itseään toistava levy. Joten repäisin muistitikun koneesta irti nappasin kimpsuni ja kampsuni marssien ovet paukkuen ulos luokasta sen enempää puhumatta. Sitten käperryin itkemään silmät päästäni käytävän nurkkaan. Kaupungilla olikin kiva marssia tämän jälkeen punoittavin silmin etsimässä planssiin pohjaa.

Keskiviikkona ostin ihanat kehykset "sukulais" tauluille, mutta tänään yksi niistä hajosi käsiin. Tai paremminkin pöydälle koska en ehtinyt kuin ottaa muovista ulos niin rapisi kaikki pidikkeet sen takaa pitkin pöytää. Pitääkö se raahata Saloon asti, vai käykö Turun Anttila?

Tänään planssin kimpussa sormet (ja hiukset) liimassa. Näin menee vapaa päivä... Sressaten. Nice... Kuumeinen olo ollu jo yli viikon. Posket punoittaa tai sitten olen kalmankalpea. Kaikki suututtaa. Kaikki on hirmu raskasta. I mean, mie meinaan hajota kuin tulitikku ukko koululaukkuni alla (vaikka siel on vain pokkari ja kansio)!

Ens viikol haluan kyl kahvil johoski rakkaiden seuraan. Ens viikol voin toivottavasti huokaista ja pyyhkiä veret silmist. Nyt. Nyt en jaksa edes unelmoida. Too much to do.

Yes it's a pretty pretty ghoul. But the ghoul still bites.

Tänään levitin tyylikortit ihmisten silmien eteen, ja olin aivan otettu kun kukaan ei kammoksunut niitä. Opettajakin piti niistä. Ihana. "Creepy" Oli ihanin kommentti. Sanat Creepy, Scary ja vastaavat kun herättävät miussa lämpimiä tunteita, and I think everyone knows that by now.

Aivan ihania ihmisiä miun SISU -ryhmässä.

Hiihtoloma lähenee myös hurjaa vauhtia, joten koulu töiden kanssa kiirettä.

Mutta kun se pirhanan loma alkaa niin vihroinkin pääsen ompelemaan! Yay!

Purrrrr purrrrr... Pretty Lace. (miul on kirkkaan punaistaki ny!)

Mutta nyt menen lukemaan Hellsingiä.

Scary Things and Pink Creatures

Hiukka vanhempi, mutta eipä se ulos päin näy. Ei varsinkaan kun ikä-kriisissäni värjäsin viime lauantaina puolet hiuksista pinkeiksi. Hyvä mie. (Se ei siis todellakaa ollu tarkoitus, vaan pelätty pinkki-kirous)

Syntymäpäivä men ohi aika mukavasti migreenissä ja tupareissa haahuillen. Vasta kotio illalla raahauduttuani totesin: "Huaah! Olen vanha täti!"

Sunnuntaina rakkaat kahville (ja teelle I suppose). Olin leiponut jopa. Mikä on aika (hyvin!) harvinaista.

Ihania lahjoja sain: herätyskellon (joka herättää kirkumalla ja mielipuolisesti nauraen) sekä kahvi kupin (60's Women -sarjaa jota kerään).

Mutta eniten pidin Sinin maalaamasta taulusta. (Jason!) "Worship it!"

Nyt on jälleen yksi kouluviikko alkanu. Aikaisia herätyksiä, ja sekoilua (erityisesti mittojen ja viivoittimien kanssa).
Tänään meinasin tiltata jopa koulussa. Eli koko päivä meni naurua pidätellen. Mie en tule toimeen nipojen kanssa. Tai tulen, mutta mieluummin seison syrjässä ja katselen ku ne sressaa ittensä hengiltä.

H.R Gigerin näyttelyyn on päästävä! Mie olen jo säntäämässä juna-asemalle, mutta ehkä jaksan odottaa hetkisen... mutta vain HETKEN.

Nyt menen lukemaan VIHDOIN saamaani muumiointi kirjaa. Who knew? Täällä on iha yksityiskohtaiset ohjeet jopa.
. . . I scare myself.